Lauantaiaamu 1.7 ja olo vähän levoton, sovittu lähtö kameraseuralaisten kanssa Kuusamoon klo 10. Ettei aamu menisi peukaloitten pyöritykseen, olimme päättäneet ottaa varaslähdön, kahdeksan aikoihin aloimme täyttää Hymeriä, Päivi, Laura, Eino kyytiin ja matkaan. Ajoitus oli aika hyvä, samoihin aikoihin olimme Suomussalmen Jalonniemessä ruokailemassa. Taina Sannan kyydissä, Veli Kalevin ja Seija Niken, Raili tuli samalla kyydillä ( takapenkillä ) sukuloimaan ja ystäviään tapaamaan. Villen työkiireet myöhästytti hänen lähtöään mutta illaksi saapui hänkin majapaikkaan. Naiset, Taina, Sanna, Seija, Päivi ja Laura majoittui Rukakiekuun ja miehet Nikke, Kalevi, Veli, Eino, Ville ja Jari Rukahaikuun.
Sunnuntaina, 2.7 kävimme tutuissa Kuusinkijoen maisemissa jossa olin viettänyt aikaani kalastellen ja Nikkeenkin siellä törmännyt useammankin kerran. Niiltä reissuilta on mukaan tarttunut monta mieluisaa muistoa kireistä siimoista ja Nikellä muutakin kuin pelkkiä muistoja. ( Railin kotipaikka on Saunavaaralle mentäessä, Suorajärven rannalla. ) Saunavaaran päältä näkyy Venäjän puolella oleva Paanajärven pää jonne Kuusamon Oulanka-, Kitka- ja Kuusinkijoki laskee. Paanajärvi kuuluu maailmaan syvimpiin järviin, enimmäissyvyys on 128 metriä ja se on 23,5 kilometriä pitkä ja 1-1,5 kilometriä leveä. Myös Tikankontti kukki Saunavaaran juurella.
Sunnuntain ja maanantain välisen yön olimme Kuntivaaralla karhukojuissa. Osalle se oli ensimmäinen kerta kun karhuja olisi mahdollisuus nähdä luonnossa, silti mitään ylimääräistä jännitystä ei ollut ilmassa. Nikke, Kalevi ja Veli olivat pienessä kojussa, jossa heinäkuinen kesäilta oli läkähdyttävän lämmin ja kaikki olivat kalsarisillaan pitkälle yöhön, välttämättä en kaipaa kuvia sieltä. Meillä oli iso ja tilava koju jossa minun Sannan, Lauran, Einon, Tainan ja Seijan lisäksi oli espanjalainen ja hollantilainen pariskunta joten asut pysyi häveliäisyys syistäkin säädyllisinä. Tosin paitaa joutui hikisiltä olkapäiltä ajoittain nostelemaan. Ensimmäiset karhut taisivat tulla vaille seitsemän ja niitä riitti pitkälle aamuyöhön jonka jälkeen kotkaparvi valtasi lähes syödyn hirvenhaaskan.
Aamupäivän nukkumisen ja ruokailun jälkeen kävimme Oulankajoen Kiutakönkäällä, joka aina vaan jaksaa ihastuttaa jylhyydellään, Neidonkenkääkin täällä päästiin kuvaamaan. Nuotiolla käristetty makkara alkoi jo osaa porukasta tökkiä, niinpä naiset paistoivat suklaabanaaneja, olivat kuulemma hyviä. Ei mitään syytä epäillä.
Tiistaina kävimme Oulangan kanjonissa jonka jyrkät rinteet taisivat pelottaa osaa porukasta enemmän kuin karhut. Sääennuste piti hyvin paikkansa ja keskiviikko oli tasaisen sateinen ja oli hyvä pitää huili päivä. Illalla kävimme Railin kotipaikalla, Pirkko siskon asuttamalla kesänviettopaikalla Suorajärven rannalla. Pirkon mies Pentti Takkula oli lämmittänyt meille savusaunan jonka pehmeistä löylyistä huolimatta vain Ville miehistä uskaltautui uimaan. Naisista en tiedä. Naisten lentopalloakin seurasimme hyvin syventyneesti keskittyen ottelun jännitykseen Pirkon opastamana.
Torstaina iltapäivällä selkeni sen verran että päätimme lähteä Kitkajoen Myllykoskelle. Siellä Seija ihmetteli kun kosken virtaava vesi ei huimannutkaan entiseen tapaan ja hän päätti ylittää itsensä ja riippusillan, hyvinhän se meni jopa ilman käsiä. Siitä sisuuntuneena Tainakin haastoi itsensä ja kävi Kitkajoen toisella puolen huojuvaa siltaa pitkin, rohkeita naisia nämä meidän seuralaiset, eivät pelkää karhuja eivätkä riippusiltoja.
Perjantaina alkoi jo olla vähän haikea olo, huomenna pitäisi lähteä kotiin ja vielä olisi paljon paikkoja nähtävänä. Suunnittelimme jo ensikesän reissua vaikka tämäkin oli vielä kesken, taidamme viihtyä hyvin keskenämme. Aamupäivällä kävimme Pähkänkalliolla josta on paljon syksyisiä, sumuisia aamun kuvia. Vaikuttava ja huimaava paikka oli näin keskikesälläkin. Ja vielä viimeinen ilta jonka vietimme Kuusamolaisen valokuvaajan Petteri Törmäsen opastuksessa. Kävimme Putaankönkäällä joka laskee vetensä Oulankajokeen. Reilun vuorokauden vesisade näkyi pienessä Putaanjoessa, jossa vettä oli runsaasti ja köngäs ylitse vuotava.
Oli lauantaiaamu ja kotiinlähdön aika, aamukahvit juotiin ja pikkuhiljaa kasailimme kamppeitamme ja pakkasimme ne autoon. Matka kotiin ja tietokoneen ääreen, muistikorttien tyhjennykseen alkoi.