Joskus aina kuulee vähän epäilyttäviäkin väitteitä ettei koolla olisi muka väliä, ja vaikka kuinka haluaisinkin uskoa sen olevan totta niin joudun välillä epäilemään. Ainakin silloin jos puhutaan valokuvauksesta niin tiedän että koolla on väliä. Tiedän myös että piteistä, pikseleistä ja resoluutioista puhuttaessa lähes jokainen menee ainakin alkuun niin sekaisin ettei haluaisi ajatella koko asiaa sen enempää niin yritän tässä vähän selventää asiaa.
Jatkossa yksinkertaistan asioita jonkun verran, en sen takia että ne olisivat yksinkertaisia asioita vaan sen takia että ne olisivat helpommin ymmärrettävissä.
Kuvalla on erilaisia kokoja:
Kuvan fyysinenkoko.
Silloin kun kuva on sinulla kädessäsi, kuva on fyysinen ja sillä on koko, korkeus x leveys. X cm x Y cm.
Kuvan tiedostokoko.
Digitaalisilla kuvilla on aina tiedostokoko, joka kertoo minkä verran kuva vie muistikortilta tai kovalevyltä tilaa. Muistikortilla ja kovalevyllä on myös koko, jota kutsutaan tallennuskapasiteetiksi. Se kertoo kuinka paljon tietoa kortille tai kovalevylle mahtuu. Tiedon yksikkö on bitti, 8:sta bittistä muodostuu yksi tavu. Tiedoston koko ilmoitetaan tavuina t- kirjaimella. Yleensä tiedosto on yli tuhat tavua, jolloin tavu saa etuliitteen kilo-, mega-, giga- tai tera-.
kilotavu, kt 1024 tavua
megatavu, Mt 1024 kilotavua
gigatavu, Gt 1024 megatavua
teratavu, Tt 1024 gigatavua
Kuvan tiedostokoko riippuu useista asioista, mutta tässä kaksi eniten vaikuttavaa. Kuvan pikselimäärä, mitä enemmän kuvassa on pikseleitä sitä isommiksi tiedostokoko kasvaa. Kuvan pakkauksella vaikutetaan myös kuvan tiedostokokoon. Pakkaamattoman kuvan ( .RAW, .TIFF ) tiedostokoko on suurin. Silloin kuvassa on kaikki kuvaan saatu tieto tallessa ja sitä voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon. ( Kuvassa on säätövaraa. ) Kun kuvaa pakataan ( .JPG ) siitä häviää kuvan alkuperäistä tietoa mutta sen tiedostokoko pienenee jolloin se on helpommin liikuteltavissa esim. sähköpostin liitteenä. ( Mustavalkoisen kuvan tiedostokoko on pienempi kuin värikuvan. MV kuvassa yhdelle pikselille annetaan vain yhden värin arvo, harmaan. Värikuva tarvitsee yhteen pikseliin kolmen värin tiedot, punaisen, vihreän ja sinisen. Voisi ajatella että värikuvan tiedostokoko on kolme kertaa suurempi kuin mustavalkoisen kuvan. )
Kuvan pikselikoko. ( Pikselimäärä pix )
Pikselillä tarkoitetaan yhtä väripistettä kuvassa. Digitaalisen kuvan pikselikokoa voisi verrata fyysisen kuvan kokoon. Sillä on mitta pystysuunnassa ja vaakasuunnassa, mittayksikkö on vain senttimetrien sijasta pikseleitä, korkeus x leveys. X pix x Y pix. Kun pystysuunnan ja vaakasuunnan pikselit kerrotaan keskenään saadaan pikselimäärä. Tällä arvolla kuvataan kameroiden kennon kokoja, monenko megapikselin kamera. Kameran kennon pikselimäärä vaikuttaa edellä kerrottuun kuvan tiedostokokoon, mitä enemmän pikseleitä sitä suurempi tiedostokoko.
Huh huh, sitten se kaikista vaikein asia.
Resoluutio. ( Pikselitiheys dbi )
Ongelmat alkaa siitä että termiä resoluutio käytetään merkitykseltään erilaisissa tilanteissa. Koska resoluutio kertoo pikselimäärän todellisella pituusmittayksiköllä, niin resoluutiolla on merkitystä vain kuvaa skannatessa tai tulostettaessa. Kuvan resoluutio kertoo kuinka monta pikseliä tulee tuuman mittaiselle matkalle. ( Pikselitiheys, dpi, dots per inch ) Resoluutio ei siis tarkoita kuvan pikselimäärää vaan pikselitiheyttä.
Usein puhutaan näytön resoluutiosta, esimerkiksi 1024×768 pikseliä. Koska resoluutio ei voi olla eri vaakasuunnassa kuin pystysuunnassa on tämä ilmaisu harhaanjohtava, oikeasti puhutaan näytön pikselikoosta. Ei siis pidä antaa tämän sotkea muutenkin hankalasti ymmärrettävää asiaa.
Nyt koitan vääntää rautalankaa:
Digitaalisella kuvalla on pikselikoko ja fyysisellä kuvalla mitta, esim. cm.
Resoluutiolla ei ole merkitystä muulloin kuin silloin kun muutamme kuvaa muodosta toiseen. Digitaalista kuvaa fyysiseksi kuvaksi ( tulostamme kuvan ) tai fyysisen kuvan digitaaliseksi ( skannaamme kuvan ).
Kun tallennamme digitaalisen kuvan ei resoluutio arvolla ole mitään merkitystä mihinkään, kuvan pikselikoko ei muutu miksikään eikä myöskään tiedostokoko. Tässä vaiheessa annetulla resoluutio arvolla ei ole mitään merkitystä ennen kuin alamme tulostaa kuvaa ja silloinkin se tieto annetaan tulostavalle ohjelmalle kun määritellään minkä kokoinen tulostettavasta kuvasta halutaan.
Muutama esimerkki, käytän tuuman mittana 2,5 cm niin on helpompi hahmottaa asiaa tasaluvulla.
Kuvan pikselikoko on 3000 pix X 1500 pix. ja tulostamme sen eri resoluutioilla.
Resoluutio 100 dpi:tä, kuvasta tulee 3000/100 = 30 tuumaa => 30 x 2,5 cm = 75 cm x 37,5 cm.
Resoluutio 200 dbi:tä kuvasta tulee 3000/200 = 15 tuumaa => 15 x 2,5 cm = 37 cm x 18,75 cm.
Resoluutio 300 dbi:tä kuvasta tulee 3000/300 = 10 tuumaa => 10 x 2,5 cm = 25 cm x 12,5 cm.
Eli kun resoluutio kasvaa niin tulostettavan kuvan fyysinen koko pienenee kun pikselikoko pysyy samana, koska käytämme enemmän pikseleitä tuuman matkalle.
Ja vielä toisin, pidetään resoluutio 300 dbi:nä ja muutetaan digitaalisen kuvan pikselikokoa.
1500 pix X 750 pix kuvasta tulee 1500/300 = 5 tuumaa => 5 x 2,5 cm = 12,5 cm x 6,25cm.
3000 pix X 1500 pix kuvasta tulee 3000/300 = 10 tuumaa => 10 x 2,5 cm = 25 cm x 12,5cm.
6000 pix X 3000 pix kuvasta tulee 6000/300 = 20 tuumaa => 20 x 2,5 cm = 50 cm x 25cm.
Kun kuvan pikselikoko kasvaa puolella ja resoluutio pysyy samana niin myös kuvan fyysinen koko kasvaa puolella.
Tässä vaiheessa ei tämän enempää, itsekin olen pyörällä päästä.
Mutta koska tuo koon merkitys on kuitenkin meille miehille niin arka asia en malta olla kertomatta miten sain uskoa asiassa olevan ehkä jotain perääkin kun Marsa kerran hyvin asiantuntevalla ja vakuuttavalla äänellä totesi ettei sillä koolla ole niin väliä vaan tärkeämpää on miten se suunnataan. Olimme laittamassa TV anteenia talon katolle.
